Ideasta yritykseksi
Lähdetään siis kehittämään ideasta asiakaslähtöistä liiketoimintaa! (Sivulla esitetyt vaiheet eivät ole määrätyssä aikajärjestyksessä, vaan kunkin yrityksen taival on tietenkin erilainen.)
Sivun sisällys:
Sivun sisällys:
Idean jalostaminen
liiketoimintamalliksi
Ongelmanratkaisuun ja ihmisten todellisiin tarpeisiin perustuva yritysidea on erinomainen alku, mutta yksin se ei tietenkään riitä.
Tarvitaan myös liiketoimintamalli eli suunnitelma siitä, miten idean pohjalta saadaan aikaan kannattavaa liiketoimintaa – ja startup-tyyppisessä yrittäjyydessä: miten yritys saadaan myös kasvamaan.
Business Model Canvas
Liiketoimintamallin ideointiin voi käyttää esim. Business Model Canvasta (BMC). Siihen kuuluu yhdeksän toisiinsa linkittyvää osa-aluetta, jotka yhdessä muodostavat kokonaiskuvan yrityksen liiketoimintalogiikasta. Business Model Canvasin on kehittänyt Alex Osterwalder.
BMC:n täyttäminen kannattaa aloittaa arvolupauksesta ja asiakasryhmästä: minkä ja kenen ongelman yritys ratkaisee? Kokonaisuutta täyttäessä kiinnitetään huomiota kunkin osa-alueen keskinäisiin yhteyksiin: miten esim. eri asiakasryhmä vaikuttaa kanaviin, joilla asiakkaat tavoitetaan, tarvittaviin kumppanuuksiin ym.
BMC:tä ei kannata yrittää tehdä lopullisen valmiiksi yhdellä kertaa, vaan on järkevää testata ja säätää sitä yritysidean kehittyessä ja asiakasymmärryksen karttuessa.
Business Model Canvasin osa-alueet
(Osa-alueet on lukemisen helpottamiseksi esitetty eri järjestyksessä kuin varsinaisessa BMC-mallipohjassa.)
Arvolupaus
- Mitä asiakkaiden ongelmia yritys ratkaisee ja mitä tarpeita täyttää?
- Mitä arvoa sen tuotteet tai palvelut tuottavat asiakkaalle?
- Miksi asiakas hankkisi tuotteen juuri tältä yritykseltä eikä sen kilpailijalta? Mikä tekee tämän yrityksen arvolupauksesta ainutlaatuisen? Esim. ajan tai rahan säästäminen, mukavuus, käytettävyys, saavutettavuus, uutuusarvo, brändi.
Kumppanit
- Millaisia yhteistyökumppaneita yrityksellä kannattaa olla?
- Mitä toimintoja yhteistyökumppanit hoitavat?
- Mitä resursseja yhteistyökumppaneilta hankitaan?
- Miten riskiä ja epävarmuutta voidaan vähentää kumppanuuksien avulla?
Toiminnot
- Mitä toimintoja arvolupauksen lunastaminen edellyttää?
- Miten arvolupaus toimitetaan asiakkaille mahdollisimman tehokkaasti ja toistettavasti?
- Mitä toimintoja asiakassuhteiden, kanavien, kumppanuuksien, resurssien ja yrityksen talouden ylläpito ja hoitaminen vaativat?
- Esim. tuotanto, tuotekehitys, markkinointi, myynti, taloushallinto, johtaminen
- Mitä ja miten toimintoja voidaan optimoida tai automatisoida esim. teknologisten ratkaisuiden avulla?
Resurssit
- Mitä resursseja arvolupauksen lunastaminen vaatii?
- Esim. ihmiset, teknologia, tarvikkeet, raaka-aineet, tieto, kumppanuudet, brändi.
- Millaisia ihmisiä yritys tarvitsee tiimiinsä?
Kulut
- Mitä kuluja yrityksen toiminnot ja resurssit aiheuttavat?
- Mitkä toiminnot ja resurssit ovat tärkeimpiä ja kalleimpia? Tulisiko niiden kuluja pyrkiä madaltamaan ja miten?
- Huomioidaan kiinteät ja muuttuvat kulut: Kiinteät kulut ovat sellaisia, jotka on maksettava, vaikka myyntiä ei olisi (esim. toimitilan vuokra, vakuutukset, sähkö). Muuttuvat kulut vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon tuotantoa ja myyntiä on (esim. raaka-aineet).
Asiakasryhmät
- Keitä yrityksen asiakkaat ovat?
- Jaotellaan asiakkaat ryhmiin esim. ongelman, tarpeen, käytettyjen kanavien, erilaisten asiakassuhteiden tai ominaisuuksien perusteella. Eri asiakasryhmille kannattaa tehdä erilliset Business Model Canvasit.
- Esim. massamarkkinat; kapea markkina/tarve (niche); hintatietoiset asiakkaat; tietty ikä, elämäntilanne, tulotaso ym.
- Tavoitteena asiakasymmärryksen kasvattaminen (ei oleteta asiakasryhmän tarpeita) ja asiakaslähtöisyys.
- Olemassa olevien tai alussa valittujen asiakasryhmien lisäksi huomioidaan uusien asiakasryhmien tavoittaminen.
Asiakassuhde
- Millaista suhdetta asiakasryhmä odottaa yritykseltä?
- Miten yritys ylläpitää ja luo asiakassuhteita?
- Miten yritys saa ja ylläpitää asiakkaan luottamuksen?
- Miten yritys oppii ymmärtämään asiakasta (esim. dataa keräämällä)?
- Esim. henkilökohtainen palvelu, itsepalvelu, asiakkaiden keskenäinen tuki.
Kanavat
- Miten asiakkaat tavoitetaan asiakkuuden eri vaiheissa? Mitä kautta asiakkaat…
- saavat tietää tuotteesta?
- voivat arvioida arvolupauksen täyttymistä ennen ostopäätöstä?
- voivat ostaa tuotteen?
- saavat tuotteen?
- saavat tukea hankinnan jälkeen?
- voivat jakaa kokemuksiaan, jättää arvostelun tai antaa palautetta?
Tulot
- Mistä ja miten paljon asiakkaat ovat valmiita maksamaan?
- Miten asiakkaat maksavat?
- Miten ja missä vaiheessa yrityksen tulot ylittävät kulut?
- Millaisia tulotyyppejä yrityksellä on? Esim. myynti (tuotteen omistaminen), käyttömaksu, tilausmaksu, vuokraus tai leasing, lisensointi, välityspalkkio, mainonta.
- Miten tuote on hinnoiteltu? Kiinteä hinta (esim. listahinta, tuoteominaisuuksiin perustuva, asiakasryhmään perustuva tai määrään perustuva) tai dynaaminen hinta (esim. neuvotteluun perustuva, ostoaikaan perustuva, kysyntään ja tarjontaan perustuva, huutokauppa).
Tämä Business Model Canvas on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu (CC BY-SA 3.0) -lisenssillä. Se on mukailtu alunperin Business Model Foundry AG:n / Strategyzerin julkaisemasta englanninkielisestä Business Model Canvasista sekä Qvikin suomentamasta versiosta, jotka molemmat on julkaistu CC BY-SA 3.0 -lisenssillä.
Business Model Canvas
Liiketoimintamallin ideointiin voi käyttää esim. Business Model Canvasta (BMC). Siihen kuuluu yhdeksän toisiinsa linkittyvää osa-aluetta, jotka yhdessä muodostavat kokonaiskuvan yrityksen liiketoimintalogiikasta. Business Model Canvasin on kehittänyt Alex Osterwalder.
BMC:n täyttäminen kannattaa aloittaa arvolupauksesta ja asiakasryhmästä: minkä ja kenen ongelman yritys ratkaisee? Kokonaisuutta täyttäessä kiinnitetään huomiota kunkin osa-alueen keskinäisiin yhteyksiin: miten esim. eri asiakasryhmä vaikuttaa kanaviin, joilla asiakkaat tavoitetaan, tarvittaviin kumppanuuksiin ym.
BMC:tä ei kannata yrittää tehdä lopullisen valmiiksi yhdellä kertaa, vaan on järkevää testata ja säätää sitä yritysidean kehittyessä ja asiakasymmärryksen karttuessa.
Business Model Canvasin osa-alueet
(Osa-alueet on lukemisen helpottamiseksi esitetty eri järjestyksessä kuin varsinaisessa BMC-mallipohjassa.)
Arvolupaus
- Mitä asiakkaiden ongelmia yritys ratkaisee ja mitä tarpeita täyttää?
- Mitä arvoa sen tuotteet tai palvelut tuottavat asiakkaalle?
- Miksi asiakas hankkisi tuotteen juuri tältä yritykseltä eikä sen kilpailijalta? Mikä tekee tämän yrityksen arvolupauksesta ainutlaatuisen? Esim. ajan tai rahan säästäminen, mukavuus, käytettävyys, saavutettavuus, uutuusarvo, brändi.
Asiakasryhmät
- Keitä yrityksen asiakkaat ovat?
- Jaotellaan asiakkaat ryhmiin esim. ongelman, tarpeen, käytettyjen kanavien, erilaisten asiakassuhteiden tai ominaisuuksien perusteella. Eri asiakasryhmille kannattaa tehdä erilliset Business Model Canvasit.
- Esim. massamarkkinat; kapea markkina/tarve (niche); hintatietoiset asiakkaat; tietty ikä, elämäntilanne, tulotaso ym.
- Tavoitteena asiakasymmärryksen kasvattaminen (ei oleteta asiakasryhmän tarpeita) ja asiakaslähtöisyys.
- Olemassa olevien tai alussa valittujen asiakasryhmien lisäksi huomioidaan uusien asiakasryhmien tavoittaminen.
Asiakassuhde
- Millaista suhdetta asiakasryhmä odottaa yritykseltä?
- Miten yritys ylläpitää ja luo asiakassuhteita?
- Miten yritys saa ja ylläpitää asiakkaan luottamuksen?
- Miten yritys oppii ymmärtämään asiakasta (esim. dataa keräämällä)?
- Esim. henkilökohtainen palvelu, itsepalvelu, asiakkaiden keskenäinen tuki.
Kanavat
- Miten asiakkaat tavoitetaan asiakkuuden eri vaiheissa? Mitä kautta asiakkaat…
- saavat tietää tuotteesta?
- voivat arvioida arvolupauksen täyttymistä ennen ostopäätöstä?
- voivat ostaa tuotteen?
- saavat tuotteen?
- saavat tukea hankinnan jälkeen?
- voivat jakaa kokemuksiaan, jättää arvostelun tai antaa palautetta?
Toiminnot
- Mitä toimintoja arvolupauksen lunastaminen edellyttää?
- Miten arvolupaus toimitetaan asiakkaille mahdollisimman tehokkaasti ja toistettavasti?
- Mitä toimintoja asiakassuhteiden, kanavien, kumppanuuksien, resurssien ja yrityksen talouden ylläpito ja hoitaminen vaativat?
- Esim. tuotanto, tuotekehitys, markkinointi, myynti, taloushallinto, johtaminen
- Mitä ja miten toimintoja voidaan optimoida tai automatisoida esim. teknologisten ratkaisuiden avulla?
Resurssit
- Mitä resursseja arvolupauksen lunastaminen vaatii?
- Esim. ihmiset, teknologia, tarvikkeet, raaka-aineet, tieto, kumppanuudet, brändi.
- Millaisia ihmisiä yritys tarvitsee tiimiinsä?
Kumppanit
- Millaisia yhteistyökumppaneita yrityksellä kannattaa olla?
- Mitä toimintoja yhteistyökumppanit hoitavat?
- Mitä resursseja yhteistyökumppaneilta hankitaan?
- Miten riskiä ja epävarmuutta voidaan vähentää kumppanuuksien avulla?
Kulut
- Mitä kuluja yrityksen toiminnot ja resurssit aiheuttavat?
- Mitkä toiminnot ja resurssit ovat tärkeimpiä ja kalleimpia? Voiko niihin liittyviä kuluja vähentää ja miten?
- Huomioidaan kiinteät ja muuttuvat kulut: Kiinteät kulut ovat sellaisia, jotka on maksettava, vaikka myyntiä ei olisi (esim. toimitilan vuokra, vakuutukset, sähkö). Muuttuvat kulut vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon tuotantoa ja myyntiä on (esim. raaka-aineet).
Tulot
- Mistä ja miten paljon asiakkaat ovat valmiita maksamaan?
- Miten asiakkaat maksavat?
- Miten ja missä vaiheessa yrityksen tulot ylittävät kulut?
- Millaisia tulotyyppejä yrityksellä on? Esim. myynti (tuotteen omistaminen), käyttömaksu, tilausmaksu, vuokraus tai leasing, lisensointi, välityspalkkio, mainonta.
- Miten tuote on hinnoiteltu? Kiinteä hinta (esim. listahinta, tuoteominaisuuksiin perustuva, asiakasryhmään perustuva tai määrään perustuva) tai dynaaminen hinta (esim. neuvotteluun perustuva, ostoaikaan perustuva, kysyntään ja tarjontaan perustuva, huutokauppa).
Tämä Business Model Canvas on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu (CC BY-SA 3.0) -lisenssillä. Se on mukailtu alunperin Business Model Foundry AG:n / Strategyzerin julkaisemasta englanninkielisestä Business Model Canvasista sekä Qvikin suomentamasta versiosta, jotka molemmat on julkaistu CC BY-SA 3.0 -lisenssillä.
Business Model Canvas
Liiketoimintamallin ideointiin voi käyttää esim. Business Model Canvasta (BMC). Siihen kuuluu yhdeksän toisiinsa linkittyvää osa-aluetta, jotka yhdessä muodostavat kokonaiskuvan yrityksen liiketoimintalogiikasta. Business Model Canvasin on kehittänyt Alex Osterwalder.
BMC:n täyttäminen kannattaa aloittaa arvolupauksesta ja asiakasryhmästä: minkä ja kenen ongelman yritys ratkaisee? Kokonaisuutta täyttäessä kiinnitetään huomiota kunkin osa-alueen keskinäisiin yhteyksiin: miten esim. eri asiakasryhmä vaikuttaa kanaviin, joilla asiakkaat tavoitetaan, tarvittaviin kumppanuuksiin ym.
BMC:tä ei kannata yrittää tehdä lopullisen valmiiksi yhdellä kertaa, vaan on järkevää testata ja säätää sitä yritysidean kehittyessä ja asiakasymmärryksen karttuessa.
Business Model Canvasin osa-alueet
(Osa-alueet on lukemisen helpottamiseksi esitetty eri järjestyksessä kuin varsinaisessa BMC-mallipohjassa.)
Arvolupaus
- Mitä asiakkaiden ongelmia yritys ratkaisee ja mitä tarpeita täyttää?
- Mitä arvoa sen tuotteet tai palvelut tuottavat asiakkaalle?
- Miksi asiakas hankkisi tuotteen juuri tältä yritykseltä eikä sen kilpailijalta? Mikä tekee tämän yrityksen arvolupauksesta ainutlaatuisen? Esim. ajan tai rahan säästäminen, mukavuus, käytettävyys, saavutettavuus, uutuusarvo, brändi.
Asiakasryhmät
- Keitä yrityksen asiakkaat ovat?
- Jaotellaan asiakkaat ryhmiin esim. ongelman, tarpeen, käytettyjen kanavien, erilaisten asiakassuhteiden tai ominaisuuksien perusteella. Eri asiakasryhmille kannattaa tehdä erilliset Business Model Canvasit.
- Esim. massamarkkinat; kapea markkina/tarve (niche); hintatietoiset asiakkaat; tietty ikä, elämäntilanne, tulotaso ym.
- Tavoitteena asiakasymmärryksen kasvattaminen (ei oleteta asiakasryhmän tarpeita) ja asiakaslähtöisyys.
- Olemassa olevien tai alussa valittujen asiakasryhmien lisäksi huomioidaan uusien asiakasryhmien tavoittaminen.
Asiakassuhde
- Millaista suhdetta asiakasryhmä odottaa yritykseltä?
- Miten yritys ylläpitää ja luo asiakassuhteita?
- Miten yritys saa ja ylläpitää asiakkaan luottamuksen?
- Miten yritys oppii ymmärtämään asiakasta (esim. dataa keräämällä)?
- Esim. henkilökohtainen palvelu, itsepalvelu, asiakkaiden keskenäinen tuki.
Kanavat
- Miten asiakkaat tavoitetaan asiakkuuden eri vaiheissa? Mitä kautta asiakkaat…
- saavat tietää tuotteesta?
- voivat arvioida arvolupauksen täyttymistä ennen ostopäätöstä?
- voivat ostaa tuotteen?
- saavat tuotteen?
- saavat tukea hankinnan jälkeen?
- voivat jakaa kokemuksiaan, jättää arvostelun tai antaa palautetta?
Toiminnot
- Mitä toimintoja arvolupauksen lunastaminen edellyttää?
- Miten arvolupaus toimitetaan asiakkaille mahdollisimman tehokkaasti ja toistettavasti?
- Mitä toimintoja asiakassuhteiden, kanavien, kumppanuuksien, resurssien ja yrityksen talouden ylläpito ja hoitaminen vaativat?
- Esim. tuotanto, tuotekehitys, markkinointi, myynti, taloushallinto, johtaminen
- Mitä ja miten toimintoja voidaan optimoida tai automatisoida esim. teknologisten ratkaisuiden avulla?
Resurssit
- Mitä resursseja arvolupauksen lunastaminen vaatii?
- Esim. ihmiset, teknologia, tarvikkeet, raaka-aineet. tieto, kumppanuudet, brändi.
- Millaisia ihmisiä yritys tarvitsee tiimiinsä?
Kumppanit
- Millaisia yhteistyökumppaneita yrityksellä kannattaa olla?
- Mitä toimintoja yhteistyökumppanit hoitavat?
- Mitä resursseja yhteistyökumppaneilta hankitaan?
- Miten riskiä ja epävarmuutta voidaan vähentää kumppanuuksien avulla?
Kulut
- Mitä kuluja yrityksen toiminnot ja resurssit aiheuttavat?
- Mitkä toiminnot ja resurssit ovat tärkeimpiä ja kalleimpia? Voiko niihin liittyviä kuluja vähentää ja miten?
- Huomioidaan kiinteät ja muuttuvat kulut: Kiinteät kulut ovat sellaisia, jotka on maksettava, vaikka myyntiä ei olisi (esim. toimitilan vuokra, vakuutukset, sähkö). Muuttuvat kulut vaihtelevat sen mukaan, kuinka paljon tuotantoa ja myyntiä on (esim. raaka-aineet).
Tulot
- Mistä ja miten paljon asiakkaat ovat valmiita maksamaan?
- Miten asiakkaat maksavat?
- Miten ja missä vaiheessa yrityksen tulot ylittävät kulut?
- Millaisia tulotyyppejä yrityksellä on? Esim. myynti (tuotteen omistaminen), käyttömaksu, tilausmaksu, vuokraus tai leasing, lisensointi, välityspalkkio, mainonta.
- Miten tuote on hinnoiteltu? Kiinteä hinta (esim. listahinta, tuoteominaisuuksiin perustuva, asiakasryhmään perustuva tai määrään perustuva) tai dynaaminen hinta (esim. neuvotteluun perustuva, ostoaikaan perustuva, kysyntään ja tarjontaan perustuva, huutokauppa).
Tämä Business Model Canvas on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu (CC BY-SA 3.0) -lisenssillä. Se on mukailtu alunperin Business Model Foundry AG:n / Strategyzerin julkaisemasta englanninkielisestä Business Model Canvasista sekä Qvikin suomentamasta versiosta, jotka molemmat on julkaistu CC BY-SA 3.0 -lisenssillä.
Muita työkaluja liiketoimintamallin työstämisen tueksi
Lean Canvasin keskiössä on asiakkaiden ongelmien tunnistaminen ja niihin vastaaminen.
Value Proposition Canvasia voi hyödyntää yrityksen arvolupauksen suunnittelussa.
PESTLE-analyysissä tarkastellaan yritystoimintaan vaikuttavia ulkoisia tekijöitä.
Porterin viiden kilpailuvoiman mallilla analysoidaan toimialan kilpailuun vaikuttavia tekijöitä.
Sustainable Business Model Canvasissa on lisätty BMC:hen toiminnan ekologiset ja sosiaaliset seuraukset.
Lisätietoa liiketoimintamalleista
- Osterwalder, A., Pigneur, Y., Clark, T., Smith, A., & Pijl, P. v. d. (2010). Business model generation: A handbook for visionaries, game changers, and challengers. John Wiley & Sons.
- Business Model Navigator: runsaasti erilaisia liiketoimintamalliesimerkkejä ja -ideoita
- Blue Ocean Strategy: strategia uusien markkina-alueiden luomiseen
- Empathy Mapping: A Guide to Getting Inside a User’s Head: työkalu asiakasymmärryksen lisäämiseen
Asiakaslähtöisyys tuotteen ja liiketoimintamallin kehittämisessä
Startupin tuotetta tai palvelua sekä liiketoimintamallia kehitettäessä on kriittistä ymmärtää asiakkaiden tarpeita, mieltymyksiä ja motiiveja. Tätä varten on lähdettävä ihmisten pariin. Mukaan kannattaa ottaa työkaluja, joiden avulla ymmärrystä on helpompi kartuttaa.
- Muotoiluajattelun keskiössä on empatia ja ihmislähtöisyys. Siinä tuotetta tai palvelua kehittäessä pyritään ymmärtämään syvällisesti ongelmaa ja kohderyhmää sekä testataan ratkaisua heidän kanssaan.
- Lean Startup -menetelmä on lähellä muotoiluajattelua. Se tarkoittaa tuotteen ja liiketoimintamallin kehittämistä käyttäjätestauksen avulla niin, että tuloksena on asiakkaiden tarpeisiin vastaava tuote tai palvelu.
Ihmisten osallistamiseen perustuvien menetelmien avulla kerättyä tietoa kannattaa hyödyntää liiketoimintamallin jatkokehittämisessä: niiden jälkeen voi miettiä liiketoimintamallia uusin silmin esim. Business Model Canvasin avulla.
Proof-of-Concept
Startupin kehittämisessä yksi kriittinen vaihe on ratkaisun toteuttamiskelpoisuuden ja kannattavuuden todentaminen. Tästä käytetään yleisesti englanninkielistä nimeä Proof-of-Concept (PoC), suomeksi soveltuvuusselvitys. Se tarkoittaa, että idean tai konseptin toteutettavuus selvitetään, jotta voidaan päättää, voiko ja kannattaako sen kehittämistä jatkaa.
Toteuttamiskelpoisuutta voi testata esim. karkealla prototyypillä. Sen rakentamisvaiheessa tulee olla selvillä, mitkä ovat tuotteen tai palvelun kriittisimmät ominaisuudet. Näin voidaan myös arvioida, mitä valmiin ratkaisun luominen potentiaalisesti maksaa. Prototyyppi tuodaan ihmisten testattavaksi, jolloin saadaan jo alustavia tuloksia ratkaisun toimivuudesta.
On vaihtelevia näkemyksiä siitä, miten PoC:tä varten rakennettu prototyyppi ja MVP eroavat toisistaan. Yleisellä tasolla voitaneen sanoa, että MVP on kehittyneempi aste PoC:ia varten rakennetusta testiversiosta, esim. prototyypistä.
Strateginen kehittäminen
Yritystoiminnan ideoinnissa ja kehittämisessä on tärkeää olla selkeä tavoite: miksi yritys on olemassa, mihin liiketoiminnalla pyritään? Tätä kutsutaan yrityksen missioksi. Entä mikä on yrityksen visio eli tila, jossa se haluaa olla esim. kahden, viiden tai kymmenen vuoden kuluttua?
Strategiaksi taas kutsutaan suunnitelmaa, jolla visio toteutetaan. Strategisessa ajattelussa määritellään tavoitteen lisäksi se, miten tavoite saavutetaan ja mitä resursseja tähän tarvitaan.
Strategiaa kannattaa tarvittaessa muokata vastaamaan muutoksiin esim. markkinoilla ja asiakkaiden tarpeissa.
Muotoiluajattelu
Muotoiluajattelulla tarkoitetaan ongelmanratkaisua, jossa pyritään ymmärtämään ihmisten tarpeita ja keksimään niihin ratkaisuja. Sitä voi hyödyntää sekä yritysidean kehittelyssä kuin jo olemassa olevan yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä.
Muotoiluajattelussa hyödynnetään empatiaa, luovuutta ja yhteistyötä ratkaisujen kehittämiseksi. Prosessi sisältää tyypillisesti viisi vaihetta: empatia, määrittely, ideointi, prototypointi ja testaus. Niitä ei kuitenkaan kuljeta suoraviivaisesti alusta loppuun, vaan palataan aina tarvittaessa edeltävään vaiheeseen, kunnes toimiva ratkaisu löytyy.
Muotoiluajattelu soveltuu startupeille ongelmanratkaisun perustaksi. Sen avulla voidaan kerätä ymmärrystä asiakkaista ja heidän tarpeistaan tuotteiden ja palveluiden kehittämistä varten. Muotoiluajattelulla pyritään siis varmistamaan, että ideat ja ratkaisut perustuvat todellisiin tarpeisiin.
Lisäksi ymmärrys asiakkaista voi auttaa startupia tunnistamaan sellaisia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka olisivat muuten jääneet huomaamatta.
Kehittämisprosessi muotoiluajattelun avulla:
Empatia
Pyritään ymmärtämään käyttäjien tarpeita, tavoitteita ja toiveita esim. haastatteluiden ja havainnoinnin avulla.
Määrittely
Määritellään ongelma tai haaste, johon prosessilla pyritään löytämään ratkaisu.
Ideointi
Ideoidaan erilaisia ratkaisuja ongelmaan.
Prototypointi
Parhaat ideat valitaan ja niistä luodaan prototyyppejä testaukseen ja arviointiin.
Testaus
Käyttäjät testaavat prototyypit. Palautteen perusteella prototyyppejä kehitetään ja testataan uudelleen, kunnes löydetään toimiva ratkaisu.
Empatia
Pyritään ymmärtämään käyttäjien tarpeita, tavoitteita ja toiveita esim. haastatteluiden ja havainnoinnin avulla.
Määrittely
Määritellään ongelma tai haaste, johon prosessilla pyritään löytämään ratkaisu.
Ideointi
Ideoidaan erilaisia ratkaisuja ongelmaan.
Prototypointi
Parhaat ideat valitaan ja niistä luodaan prototyyppejä testaukseen ja arviointiin.
Testaus
Käyttäjät testaavat prototyypit. Palautteen perusteella prototyyppejä kehitetään ja testataan uudelleen, kunnes löydetään toimiva ratkaisu.
Palvelumuotoilu
Palvelumuotoilun työkalut ovat hyödyllisiä asiakaslähtöisen startupin tuotteen tai palvelun kehittämisessä. Esim. asiakaspolun kartoituksessa (customer journey mapping) tarkastellaan, miten asiakas on tekemisissä tuotteen tai palvelun ja yrityksen kanssa asiakkuuden eri vaiheissa. Tällä menetelmällä voidaan tunnistaa esim. tuotteen tai palvelun hankinnassa ja käytössä ne kohdat, joissa asiakaskokemus kaipaa parantamista.
Lapin yliopistolla on tarjolla palvelumuotoilun sivuaineopinnot, maisteriopinnot (Palvelumuotoilun monialainen maisteriohjelma ja Service Design Strategies and Innovations -maisteriohjelma) sekä Johdatus palvelumuotoiluun -MOOC-kurssi.
Lisätietoa muotoiluajattelusta ja palvelumuotoilusta
Muotoiluajattelu
- Design Thinking Bootleg: muotoiluajattelun työkaluja ja menetelmiä
- IDEO: Design Thinking
- Interaction Design Foundation: What is Design Thinking and Why Is It So Popular?
- Miettinen, S. (2014). Muotoiluajattelu. Teknologiainfo Teknova.
- Raitanen, J. & Tuomela, V., 2020: Muotoiluajattelun hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä. HAMK Unlimited Professional 17.12.2020.
- Social up: Muotoiluajattelun opas yhteiskunnallisille yrityksille
Palvelumuotoilu
- Interaction Design Foundation: Service design
- Miettinen, S. (2021). Muotoilun avaimet: älykkääseen teollisuuteen ja liiketoiminnan ketterään kehittämiseen. Teknologiainfo Teknova Oy.
- Servicedesigntools.org: palvelumuotoilun työkaluja
- This is service design doing: #TiSDD Method Library
Too many startups begin with an idea for a product that they think people want. They then spend months, sometimes years, perfecting that product without ever showing the product, even in a very rudimentary form, to the prospective customer. When they fail to reach broad uptake from customers, it is often because they never spoke to prospective customers and determined whether or not the product was interesting. When customers ultimately communicate, through their indifference, that they don’t care about the idea, the startup fails.
Lean startup -menetelmä
Miten yritysideasi todella toimii? Idean testaaminen on tärkeää ennen merkittävien investointien tekemistä. Mitä aikaisemmin saat selville, toimiiko ratkaisusi ja onko sille kysyntää, sitä helpompi siihen on tehdä muutoksia – tai muuttaa suuntaa kokonaan.
Tuotteen, palvelun ja liiketoimintamallin kehittämiseen voi soveltaa Eric Riesin kehittämää lean startup -menetelmää. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa kehittämistä käyttäjätestauksen avulla. Tavoitteena on kehittää asiakkaiden aitoihin tarpeisiin vastaava tuote tai palvelu sekä toimiva, kannattava liiketoimintamalli. Metodi auttaa vauhdittamaan tuotekehitysprosessia sekä vähentämään riskiä, että yritys kehittää tuotetta, jolle ei ole kysyntää.
Learn startup -metodin ytimessä on rakenna – mittaa – opi -sykli. Siinä tuote ja liiketoimintamalli tuodaan kohderyhmien testattavaksi, mitataan testien onnistumista sekä opitaan niiden tuloksista. Tulosten perusteella rakennetaan kerta kerralta lähempänä asiakkaiden tarpeita oleva tuote tai palvelu joka tuodaan aina uudelleen heidän testattavakseen.
Näitä testauskierroksia käydään läpi niin pitkään, että on varmistettu tuotteen täyttävän tietyn asiakaskunnan tarpeet. Tässä vaiheessa yritys on löytänyt oikean tuotteen tai palvelun, hinnan, jakelun ja markkinoinnin yhdistelmän. Tuotteesta tai palvelusta saadut tulot kattavat siitä aiheutuvat kustannukset ja on mahdollista luoda sen pohjalta kestävää liiketoimintaa. Tätä kutsutaan englanniksi product-market fitiksi.
Miten yritysideasi todella toimii? Idean testaaminen on tärkeää ennen merkittävien investointien tekemistä. Mitä aikaisemmin saat selville, toimiiko ratkaisusi ja onko sille kysyntää, sitä helpompi siihen on tehdä muutoksia – tai muuttaa suuntaa kokonaan.
Tuotteen ja liiketoimintamallin kehittämiseen voi soveltaa Eric Riesin kehittämää lean startup -menetelmää. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa tuotteen, palvelun ja liiketoimintamallin kehittämistä käyttäjätestausessyklin avulla. Tavoitteena on kehittää asiakkaiden aitoihin tarpeisiin vastaava tuote tai palvelu ja kannattava liiketoimintamalli. Menetelmä auttaa lisäksi vauhdittamaan tuotekehitysprosessia sekä vähentämään riskiä, että yritys kehittää tuotetta, jolle ei ole kysyntää.
Learn startup -menetelmän ytimessä on rakenna – mittaa – opi -sykli. Siinä tuote ja liiketoimintamalli tuodaan kohderyhmien testattavaksi, mitataan testien onnistumista sekä opitaan niiden tuloksista. Tulosten perusteella rakennetaan kerta kerralta lähempänä asiakkaiden tarpeita oleva tuote (tai palvelu), joka tuodaan taas heidän testattavakseen.
Näitä testauskierroksia käydään läpi niin pitkään, että on varmistettu tuotteen täyttävän tietyn markkinan tai asiakaskunnan tarpeet. Yritys on löytänyt oikean tuotteen tai palvelun, hinnan, jakelun ja markkinoinnin yhdistelmän. Tuotteesta tai palvelusta saadut tulot kattavat sen vaatimat kustannukset ja on mahdollista luoda sen pohjalta kestävää liiketoimintaa. Tätä kutsutaan englanniksi product-market fitiksi.
Varoituksen sana: Jos kyseessä on ratkaisu, joka voidaan esim. patentoida, kannattaa muistaa sen suojaaminen ennen julkistamista!
Rakenna
Tuotteesta tai palvelusta rakennetaan versio, jonka avulla sitä päästään testaamaan (potentiaalisilla) asiakkailla.
Tätä vain tärkeimmät ominaisuudet sisältävää versiota kutsutaan Minimum Viable Productiksi, MVP. Sen avulla voidaan selvittää, onko idealle kysyntää ja jos on, miten yritystoiminta sen myymiseksi kannattaa käytännössä järjestää.
Rakenna – mittaa – opi -syklin aikana on tavallista rakentaa useita MVP-versioita. Kunkin MVP:n rakennusvaiheessa määritetään, mitä sen avulla on tarkoitus testata ja mitata.
MVP voi olla esim. prototyyppi tai mallinnus, jonka avulla kerätään käyttäjäpalautetta. Se voi olla hyvin yksinkertainen: Dropbox julkaisi videon, jossa se kertoi, mitä tuotteella voi tehdä.
Toinen tunnettu esimerkki MVP:stä on Amazonin ensimmäinen verkkokauppa. Sen taustalla ei ollut automaatiota, vaan yritys listasi suuren määrän kirjoja verkkosivuillaan, osti niitä jakelijoilta tilausten mukaan ja toimitti ne asiakkaille.
Mittaa
MVP tuodaan (potentiaalisten) asiakkaiden testattavaksi. Tässä vaiheessa selvitetään, miten MVP ja yrityksen liiketoimintamalli vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Tätä voidaan mitata eri tavoin:
- keräämällä dataa (esim. mobiili-app, tietokoneohjelma)
- seuraamalla asiakkaiden toimintaa
- keräämällä asiakkailta suullista tai kirjallista palautetta.
Usein on hyödyllistä yhdistää eri mittaustapoja, jotta saadaan selville, mikä MVP:ssä toimii ja mikä ei.
Dropboxin tapauksessa idean toimivuutta voitiin mitata niiden ihmisten määrällä, jotka videon nähtyään ilmoittautuivat tulevan palvelun käyttäjiksi. Amazon puolestaan saattoi seurata tilausten määriä.
Opi
Yritys ottaa opikseen edellisessä vaiheessa saadusta tiedosta. Tuotteen tai palvelun ja liiketoimintamallin kehittäminen jatkuu syklin alusta: paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaavan MVP:n rakentamisella.
Testaus voi myös paljastaa, ettei tuotteen tai palvelun kehitys ole kannattavaa, ja se on paras keskeyttää.
Kuten tiedetään, Dropbox ja Amazon totesivat, että niiden palveluille oli kysyntää. Kummankaan yrityksen palvelu ei tietenkään ollut tässä vaiheessa valmis, vaan niiden kehittäminen jatkuu edelleen.
Lisätietoa Lean startup -menetelmästä
Lean Startup: metodin virallinen verkkosivu.
Steve Blank: Why Build, Measure, Learn – isn’t just throwing things against the wall to see if they work – the Minimal Viable Product: lisätietoa MVP:stä.
Perusteellisen asiakasymmärryksen keräämisen jälkeen kannattaa palata alussa suunnitellun liiketoimintamallin ääreen: Miten konsepti toimi? Mitä pitää muuttaa uuden tiedon valossa?
Tiimi
Startupin voi perustaa yksin, mutta hyvää tiimiä on vaikea korvata. Startupin unelmatiimi on ryhmä ihmisiä, joiden osaaminen täydentää toisiaan ja joilla on yhteinen ajatus startupin tavoitteista. Osaava tiimi on yksi niistä asioista, joihin rahoittajat kiinnittävät huomiota. On tutkittu, että oikeanlaisen tiimin puuttuminen on yksi merkittävimmistä startupien epäonnistumissyistä.
Apuja ulkopuolelta
Tiimin lisäksi yrityksen ulkopuoliset tukipalvelut, verkostot ja mentorit ovat tärkeitä. Mentorointi tarkoittaa kokeneen yrittäjän (mentori) ja yritystoiminnassa vähemmän kokeneen henkilön (mentoroitava) välistä suhdetta, jossa mentori tarjoaa ohjausta, tukea ja neuvoja mentoroitavalle. Mentorin voi löytää esim. toimialan tapahtumista, startup-yhteisöistä tai vain ottamalla yhteyttä kokoneempaan yrittäjään.
Lisätietoa tiiminrakennuksesta
MassChallenge Innovation Blog: 9 Make-or-Break Startup Roles (and Why They Are Important)
Osakassopimus on osakeyhtiö osakkeenomistajien kesken solmittava sopimus heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Minilex: osakassopimus
Tiimi
Startupin voi perustaa yksin, mutta hyvää tiimiä on vaikea korvata. Startupin unelmatiimi on ryhmä ihmisiä, joiden osaaminen täydentää toisiaan ja joilla on yhteinen ajatus startupin tavoitteista. Osaava tiimi on yksi niistä asioista, joihin rahoittajat kiinnittävät huomiota. On tutkittu, että oikeanlaisen tiimin puuttuminen on yksi merkittävimmistä startupien epäonnistumissyistä.
Apuja ulkopuolelta
Tiimin lisäksi yrityksen ulkopuoliset tukipalvelut, verkostot ja mentorit ovat tärkeitä. Mentorointi tarkoittaa kokeneen yrittäjän (mentori) ja yritystoiminnassa vähemmän kokeneen henkilön (mentoroitava) välistä suhdetta, jossa mentori tarjoaa ohjausta, tukea ja neuvoja mentoroitavalle. Mentorin voi löytää esim. toimialan tapahtumista, startup-yhteisöistä tai vain ottamalla yhteyttä kokoneempaan yrittäjään.
Lisätietoa tiiminrakennuksesta
MassChallenge Innovation Blog: 9 Make-or-Break Startup Roles (and Why They Are Important)
Osakassopimus on osakeyhtiö osakkeenomistajien kesken solmittava sopimus heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Minilex: osakassopimus
Liiketoimintasuunnitelma
Suunnitteluprosessissa koottujen tietojen pohjalta yritykselle voidaan laatia liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelma kertoo tarkemmin, miten liikeideaa on tarkoitus toteuttaa käytännössä ja millaisia tavoitteita yrityksellä on.
Liiketoimintamalli on tiivis, usein yrityksen sisäiseen käyttöön ja testausta varten tehty suunnitelma sen toimintaperiaatteesta. Liiketoimintasuunnitelma on yksityiskohtaisempi ja kattavampi. Mukana ovat myös laskelmat yrityksen taloudesta. Tarkkaan mietitty liiketoimintasuunnitelma on paitsi tärkeä yritykselle itselleen, myös monille rahoittajille yrityksen kannattavuuden arviointia varten.
Liiketoimintasuunnitelma kannattaa aina tarpeen tullen päivittää yrityksen ja markkinoiden kehityksen myötä.
Myös sellaisia näkemyksiä on, ettei startupin kannata edes tehdä kaiken kattavaa liiketoimintasuunnitelmaa. Mutta yleensä liiketoimintasuunnitelman osa-alueiden miettimisestä on enemmän hyötyä kuin haittaa.
Liiketoimintasuunnitelman osa-alueet:
Perustiedot
- Yrityksen nimi: kannattaa tarkistaa sosiaalisen median kanavista, hakukoneista ja PRH:n nimipalvelusta, onko nimi jo käytössä. Onko verkkotunnus (.fi, .com ym.) jo varattu? Nimeä kannattaa harkita tarkkaan.
- Toimiala
- Yritysmuoto
- Sijainti
- Yrittäjän/yrittäjien nimet ja roolit
Yritys lyhyesti
Tiivistelmä liiketoimintasuunnitelman olennaisimmista tiedoista, esim.:
Liikeidea: Ongelma, jonka yritys ratkaisee, sen tuotteet tai palvelut sekä asiakkaat.
Markkinat: Markkinan koko, trendit ja kasvumahdollisuudet.
Talous: Yhteenveto laskelmista kannattavuuden arvioimista varten.
Tiimi ja sen osaaminen
Rahoituksen hakeminen (tarvittaessa): millaista rahoitusta yritys hakee ja millä ehdoilla.
Tavoitteet liiketoiminnan kehitykselle
Osaaminen
Miten yrittäjän tai yrityksen tiimin ominaisuudet, koulutus ja asiantuntemus tukevat yritystoiminnan aloittamista tällä toimialalla? Millaiset yrittäjän/tiimin yrittäjyysvalmiudet ovat (esim. koulutus tai aiemmat kokemukset)?
Mitä osaamista vielä tarvitaan ja miten sitä aiotaan hankkia?
SWOT-analyysi
SWOT-analyysiin kootaan yrittäjän/tiimin ja liikeidean vahvuudet (strengths), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) ja uhat (threats).
Vahvuudet: Mitä erityisiä vahvuuksia liikeideassa on? Entä yrittäjällä/tiimillä?
Heikkoudet: Mitä osa-aluetta yrittäjän/tiimin osaamisessa ja liikeideassa tulisi vahvistaa?
Mahdollisuudet: Onko esim. yrittäjän/tiimin osaamisessa tai verkostoissa sellaista, joka luo erityisiä mahdollisuuksia?
Uhat: Millaisia uhkia yrityksellä on markkinoilla tai toimintaympäristössä?
Tuotteet ja palvelut
Mitä tuotteita ja palveluita yritys tarjoaa? Miten ne on tuotteistettu eli “paketoitu” asiakkaalle helposti saavutettavaksi ja ostettavaksi?
Mihin hintaan yritys myy tuotettaan/palveluaan? Mihin hinta perustuu? Arvon, jonka tuote/palvelu tuottaa asiakkaalle, on oltava asiakkaan mielessä suurempi kuin hänen maksamansa rahallinen hinta.
Miten paljon tuotteita/palveluita yritys pystyy tuottamaan? Mikä on myyntitavoite?
Asiakkaat
Henkilöasiakkaiden kuvaus: ikä, sukupuoli, tulotaso, koulutus, perhetilanne, arvot, harrastukset, asuinpaikka ym.
Yritysasiakkaiden kuvaus: toimiala, koko, sijainti ym.
Jaa asiakkaat asiakasryhmiin (segmentteihin) piirteiden ja/tai tarpeiden perusteella.
Markkinat
Kilpailijat
Markkinointi ja myynti
Miten yritys markkinoi ja myy tuotettaan tai palveluaan?
Markkinointi tarkoittaa lyhyesti sanottuna niitä asioita, joilla yritys pyrkii edistämään tuotteiden tai palveluiden myyntiä sekä rakentamaan kannattavia asiakassuhteita olemassa oleviin ja uusin asiakkaisiin. Se ei rajoitu mainontaan, vaan on kokonaisvaltaisempaa ja kattaa tuotteen tai palvelun koko elinkaaren: asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen, niihin vastaavan ja houkuttelevan tuotteen tai palvelun tuottaminen, tuotteen tai palvelun arvosta viestiminen asiakkaille eri kanavia pitkin ja sen tuominen heidän saatavilleen, hinnoittelu, asiakassuhteista huolehtiminen jne.
Myynnissä pyritään muuttamaan markkinoinnilla herätetty potentiaalisten asiakkaiden kiinnostus ostoiksi. Myyntiin voi kuulua esim. asiakasvuorovaikutusta, tarjousten tekemistä, ehdoista neuvottelua, räätälöityjen ratkaisujen tarjoamista ja tietenkin käytännön kaupantekoa niin, että se on mahdollisimman sujuvaa asiakkaalle.
Tavoitteet
Riskinhallinta
Taloushallinto, sopimukset
Laskelmat
Liiketoimintasuunnitelman laskelmiin kuuluvat ainakin
- rahoituslaskelma, joka kertoo yrityksen alkupääoman tarpeen ja
- kannattavuuslaskelma, jossa nimensä mukaisesti arvioidaan yrityksen kannattavuutta.
Lisätietoa:
Yrityksen perustaminen
Vaadittavat toimet yrityksen perustamiseksi vaihtelevat yritysmuodon mukaan. Pääsääntönä on, että yrityksen perustamisilmoitus tehdään Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ). Samassa järjestelmässä voi ilmoittaa yrityksen tiedot myös Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämään kaupparekisteriin sekä Verohallintoon.
Ennen yrityksen virallista perustamista on hyvä varata aikaa toiminnan huolelliselle suunnittelulle. Hyvissä ajoin ennen perustamista kannattaa jutella kokeneiden yrittäjien kanssa sekä hyödyntää yritysneuvojien osaamista ja erilaisia oppaita.
Alueelliset yritysneuvojat
Kaupungeilla ja kunnilla on omat yritysneuvojansa, jotka tarjoavat maksutonta tukea ideointiin sekä yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen, mm. liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien laatimiseen.
Muiden paikkakuntien yritysneuvojia voi selata Uusyrityskeskuksen sivuilla.
Alueelliset yritysneuvojat
Kaupungeilla ja kunnilla on omat yritysneuvojansa, jotka tarjoavat maksutonta tukea yritystoiminnan ideointiin sekä yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen, mm. liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien laatimiseen.
Muiden paikkakuntien yritysneuvojia voi selata Uusyrityskeskuksen sivuilla.
Yritystoiminnan perustamispolku
Suomi.fi-sivun työkalu auttaa huomioimaan yrityksen perustamiseen liittyviä pakollisia asioita.
Perustamisopas
Uusyrityskeskuksen Perustamisoppaassa on asiaa mm. yritysmuodoista ja niiden vaikutuksesta yrityksen perustamiseen.
Suomi.fi/yritykselle
Sivustolla on runsaasti tietoa mm. yrityksen perustamisesta, rahoituksesta sekä yrittäjän vastuista ja velvoitteista.
Uusi yrittäjä – näin perustat yrityksen ja huolehdit veroista
Verohallinnon ohjesivusto.
Lapin korkeakoulujen startup-palvelu
Tukea Lapin AMKin ja Lapin yliopiston väelle (startup-)yrittäjyyden alkutaipaleelle, esim. idean ja liiketoimintamallin kehittelyyn.
Ota yhteyttä!
Haluatko keskustella yrittäjyydestä tai antaa palautetta sivusta? Lähetä viesti oheisella lomakkeella!
Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse tai puhelimitse:
Paula Kassinen
startup- ja innovaatioasiantuntija
Lapin korkeakoulukonserni
etunimi.sukunimi@ulapland.fi
040 4844 233